TGK Junnublogi 8/2018

BIO
Nimi: Oskari Mölkänen
Ikä: s. 2004
Koulu: Hyrylän yläaste
Aloitin golfin 2013, kilparyhmässä vuodesta 2015
Tasoitus: 4.0

 

Lähdin 5.8. sunnuntaina aamulla kohti Englantia. Olin menossa Readingiin English Boys U14 kisaan (Reid Trophy), joka on yksi kovimmista, ellei kovin, u14 kisa Euroopassa. Kilpailuun oli tulossa lisäkseni toinen suomalainen, Joel Talusén. Lentomme sujui hyvin. Olimme perillä Lontoon Heathrowlla klo 9 aikoihin, jonka jälkeen oli maahantulo-tarkastukset ja laukkujen nouto. Kun ne olivat hoidettu, menimme n.45 minuutin pituisen taksimatkan majapaikkaamme. Kävin sunnuntaina myös pelaamassa harjoituskierroksen klo 3 aikoihin. Ensivaikutelma kentästä oli, että verrattuna vaikka Tuusulaan, väylät olivat paljon kapeampia ja todella kovia, väyliä reunusti myös paljon puita, jotka olivat ihan väylässä kiinni ja väylä bunkkerit (Siellä missä niitä oli) olivat aika syviä. Greenit olivat hyvin tasaiset pinnanmuodoiltaan, mutta ruoho kasvoi todella tiheään ja olivat tosi nopeat.

Maanantai oli osaltani treenipäivä, joten kävin silloin rangella Greys Green Golf Clubilla (koska reading golf clubin range oli vain 150 metriä pitkä). Greys green osoittautui hyvin erikoiseksi paikaksi mm. Klubi oli todella pieni koppi. Rangella lyömisen jälkeen suuntasin Reading golf clubille harjoittelemaan lähipeliä ja puttia. Treenasin kokonaisuudessaan n. 4 tuntia.

Tiistaina oli ensimmäinen kisapäivä. Lähtöni oli vasta 11:45, mutta heräsin jo kuudelta paikallista aikaa aikaeron vuoksi. Ennen kierrosta jännitti todella paljon. Ensimmäinen kierros meni plörinäksi, koska en saanut lyöntejä lähtemään linjaan, joka enimmäkseen varmaan johtui jännittämisestä. Tulos oli lopulta 83…

Keskiviikkona oli toinen kisapäivä, eikä väsyttänyt taikka jännittänyt ollenkaan vaikka lähtö oli jo 7:15. Heti ensimmäisellä tiillä tiesin että tänään pelaan hyvin. Tein etuysille tasaisella pelillä 8 paria ja yhden bogin . Takaysin alussa hieman hyytyi, Pistin kaksi alle 1,5 metristä paria ohi ja siinä vaiheessa ajattelin että nyt pitää tehdä birdieitä. 14. reikä oli par viisi jolla 2. Lyönnillä löin 180 metristä rauta-4 griinille lipusta kymmenen metriä pitkäksi, eli oli jäljellä n. 10 metrinen eagle-putti. Eagle kierähti reiästä, ja tap-in Birdie korttiin. Heti seuraavalla reiällä lipulle oli 127 metriä matkaa ja löin rauta-kasilla melkein holarin, mutta pallo päätyi lopulta alle metriin. 16. reiälle tein bogin griinibunkkerin kautta. Seuraavalla eli 17. reiällä yritin lyödä metsän yli griinin eteen mutta draivi ”hieman aukesi” oikealle, onneksi sieltä oli lipulle enää 70 metriä ja sain hyvän linjan. Siitä aika huono lyönti vähän yli kuuteen metriin, eikä birdietä sisään. Nyt koitti viimeisen reiän vuoro. Reikä oli n.400 metriä pitkä par-4. Löin hyvän draivin ja lipulle oli 120 metriä. Pallo oli kivikovalla alustalla ja lyönti ”lievästi sanottuna Duffasi” . Sen jälkeen hieman ärsytti ja lipulle oli 60 metriä matkaa ja tuli lähes kylkkäri joka meni takagriiniin. Silloin mietin kun oli jäljellä n. 20 metrinen par-putti, että nyt laitetaan yleisö hurraamaan. No, putti meni sisään ja karjaisin täysiä ”kamaan” .

Toisen kierroksen tulos oli lopulta 72 lyöntiä. Jäi vain kahdesta lyönnistä kiinni että olisin päässyt viimeiselle kierrokselle ja cutista läpi. Siinä vaiheessa kyllä harmitti todella paljon, koska olin noussut tuloslistalla 50 sijaa hyvän toisen kierroksen tuloksen myötä.

Sain tästä kisareissusta todella paljon arvokasta kokemusta ja treeni-intoa. Jäi nälkää näyttää taitoni ensi vuonna.